Miten ihanaa onkaan nukkua pitkään! Tosin minun mittapuuni mukaan en edes nukkunut mitenkään erityisen pitkään (vapaapäivänä), kun heräsin "jo" puoliltapäivin. Tein kaikessa rauhassa aamutoimeni ja menin sitten yläkertaan. Muut olivat aloittelemassa ruokaa, joten minä sitten söin aamupalan heidän seuranaan.

Vietin "aamun" koneen ääressä kirjoittaen kouluhommia. Marjut tuli jossain vaiheessa sanomaan, että tarjolla olisi Pflaumkuchenia (sellaista piirakan tapaista, jossa on luumuja – aika yleistä täälläpäin). Joimme kahvit ja söimme piirakkaa terassilla. Siinä istuskellessamme ovikello soi – Martin (isän serkun saksalaismies) oli tullut hakemaan minua. Marjut ihmetteli (kuten kaikki aina) Martinin todella hyvää suomentaitoa.

Ajelimme Martinin kanssa sitten Detmoldin laitamille. Pirjo ja Senja (heidän 13-vuotias koiransa) olivat kotona odottelemassa. Vajaan puolen tunnin automatkan jälkeen oli tietenkin syytä taas juoda kahvit – tällä kertaa punaviinimarjapiirakan kanssa.

Hieman illemmalla lähdimme polkupyörillä noin kilometrin päähän Pirjon ja Martinin tuttavaperheen luokse grillaamaan. Siellä tietenkin kieli vaihtui taas saksaksi. Ilta oli hyvin viihtyisä. Joimme viiniä ja olutta sekä söimme siinä samalla varsin hyvää grillipihviä ja grillattuja maisseja. Oli jo pimeä, kun poljimme takaisin Pirjolle ja Martinille.

Pirjo laittoi saunan lämpiämään ja istuimme sen ajan juttelemassa mukavia. Oli aivan ihanaa päästä pitkästä aikaa saunaan! Myös Marjutilla ja Manfredilla on sauna, mutta siellä ei ole tullut käytyä. Niin paljon hyvää kuin Saksassa onkin niin jos täällä asuisi niin kyllä sitä sauna pitäisi silti olla. Saunan jälkeen oli miellyttävää nukahtaa olohuoneen harvinaisen mukavalle vuodesohvalle.